torstaina 3. joulukuuta 2009

Late night shopping

Kaikenlaisen hästäyksen aiheuttaman stressin ja todennäköisesti siitä aiheutuneen sairastelun vuoksi minulta on tällä viikolla jäänyt väliin jo monta kivaa tapahtumaa, mutta tänään vihdoin pääsen liikenteeseen. Syksyllä järjestettiin Helsingissä Design Districtin Late night shopping-ilta, johon osallistuneet liikkeet olivat auki normaalia pidempään ja tarjosivat erilaisia alennuksia ja tapahtumia illan mittaan. Tänään late night shoppingia vietetään joulun-ja glögintuoksuissa tunnelmissa, ja taas on useita liikkeitä mukana erikoistarjouksineen ja spesiaaliohjelmineen. Mukana ovat ainakin Design forum shop (10% alennus kaikista tuotteista, glögitarjoilu), Lumi on 14 (20% alennus), Minna Parikka, Asuna (piparistailausta) ja monia muita, tsekkaa kaikki liikkeet täältä.

Itse suuntaan tsekkaamaan tilanteen, joululahjanmetsästyskausihan on alkanut. Pidän silmät auki myös jonkinnäköisen juhlavan laukun / clutchin varalta, lauantaina on ystäväni häät ja toistaiseksi veskapuoli on ihan auki. Kaasolla kuitenkin pitää olla jotain hätävaraa, esim. nenäliinoja ja muita laukussaan morsianta varten.

Ketään muita menossa myöhäisshoppailemaan?

keskiviikkona 2. joulukuuta 2009

En ostanut mitään, jee

Minut haastettiin mukaan Älä osta mitään-päivään, jota vietettiin viime Perjantaina. Vaikka olenkin auttamattomasti myöhässä, halusin silti pohtia aihetta täällä blogissani. Näin käytännössä haaste toteutui itseni kohdalla suhteellisen helposti, sillä suurin osa ko. päivästä kului autossa matkalla kohti Oulua. Poikaystävän työkeikan vuoksi kiersimme Porvoon kautta, ja shoppailun sijasta (Porvoohan on mitä suurin shoppailusity) keskityin tutkimaan kaunista kaupunkia.










Päällä matkustusasu:
Takki Inwear ja hattu H&M, molemmat kirpputorilta
Mekko Diesel
Laukku Lumi Accessories
Huivi Marimekko
Kengät Your Face




Automatkalla ehdin vähän miettiä päivän teemaa. Miksi ostan? Ehdin lukea Nelliinan kirjoituksen aiheesta ennen omani kirjoittamista, ja tuntui jotenkin typerältä alkaa toistelemaan tänne samoja asioita. Koen pukeutumisen / tyylin parhaimmillaan taiteena, jota haluan toteuttaa päässäni olevien visioiden mukaisesti. Suomen aneeminen ilmasto, rahatilanne ja aika rajoittavat kuitenkin jossain määrin tätä taideharrastusta. Pyrin kaikissa ostoksissani aina noudattamaan kestävää linjaa: haluan ostaa tuotteita, joita voin käyttää pitkään ja jotka kestävät kulutusta. Haluaisin myös ostamisen sijaan yrittää keksiä vanhoille tavaroille / vaatteille uusia käyttötarkoituksia ja muokata niitä muuttuvan mieleni mukaan. Satunnaiset heräteostokset (yleensä jostain massaketjuliikkeestä tai alennusmyynneistä) kaduttavat yleensä eniten ja päätyvät kirpputorille tai huuto.nettiin myyntiin.

Kulutustottumuksiani parantaakseni voisin ryhtyä skarppaamaan erityisesti noiden herätysostosten suhteen. Lempimerkkini superale saattaa saada pään sekaisin sen verran, että tulee hankittua sen huippulöydön lisäksi myös muutama "pakko ostaa, halpa ja suosikkibrändiäni"-ostos. Myös kootut selitykset [annan siskolleni jos ei tule käytettyä, myyn huutonetissä hyvään hintaan, no on tää kuitenkin tosi siisti ja sopii mulle ja harvoin tulee tämmöstä tilaisuutta vastaan] voisi suosiolla jättää pois, ja keskittyä vain niihin vaatteisiin, joita oikeasti haluaa todella paljon. Välillä olen tässä parempi, välillä tulee heikompia kausia, esimerkiksi joskus hyvä putki katkeaa kirppikseltä kannettuun valtavaan vaatekasaan. Ihmismieli on heikko.

Eli mitäköhän tässä voisi nyt itselleen sanoa? Rajoita shoppailua ja aloita asuntosäästäminen? ;)

Pahoittelut sekavasta tekstistä, joka on syntynyt lievästi kuumehouruissa.

perjantaina 20. marraskuuta 2009

Hannah Marshall - lumoavan kaunista ja taianomaista

Parisen kuukautta sitten törmäsin minulle entuudesta tuntemattoman suunnittelijan muutamiin tyrmäävän upeisiin luomuksiin, jotka lumosivat minut heti. Kyseinen suunnittelija on Brittiläinen Hannah Marshall, joka on käsittääkseni suhteellisen uusi (?) nimi vaatesuunnittelun taivaalla, ja hänen on sanottu keksineen pikkumustan uudelleen. Olen totisesti samaa mieltä, sillä en ole osannut unelmissanikaan haaveilla näin upeista pikkumustista. Haluaisin samantien 10 mekkoa tältä suunnittelijalta, ikäväkseni rahoituspuoli ja unelmat eivät kuitenkaan aina kohtaa. Haaveilla silti saa, ja ihailla.


"The new queen of the darkness", näin ainakin on Marshallia kuvailtua. Kuvaakin ainakin ensivilkaisulla Marshallin tyyliä hyvin. Minä näen näissä mekoissa myös jotain todella kaunista, tarunhohtoista ja lumoavaa, eli juurikin sellaisia asioita, jotka hyvin helposti vetoavat minuun.


Jokaisen näistä mekoista ottaisin itselleni kiljuen, harmikseni nämä mekot ovat alennuksessakin liikaa lompakolleni. Kaikki mekot ovat myynnissä ainakin Amélie boutiquessa, varsin mielenkiintoinen nettivaatekauppa näin muutenkin. Kolme ensimmäistä mekkoa ovat syksyn 08 kokoelmaa, ja keskimmäinen, ihana "armour dress" on loppuunmyyty. Ehkä tässä olisi jotain tuunailuideaa? Alimmainen mekko on taas tämän syksyn mallistoa.

Mutta mitä te pidätte? Onko Hannah Marshall teille uusi nimi vai vanha tuttu?

keskiviikkona 18. marraskuuta 2009

Luopumisprosesseja

Huomaan, että blogissani on viime aikoina vain esitelty uusia ostoksia. Tätä en ole tehnyt tarkoituksenmukaisesti, koska en ole missään vaiheessa halunnut blogistani "ostin sitä ja tätä, kattokaa ja kehukaa"-blogia. Päinvastoin. Ehkä tämä kiire ja sen myötä asukuvien puuttuminen on saanut minut liusumaan tilanteeseen, jossa helpoin vaihtoehto on kuvata tuote x ja pläjäyttää se tänne.

Nyt vaihtoehtoisesti päätin esitellä tuotteita, joista aion luopua! Kohteeni huuto.netissä ovat auki n. 28.11 asti, joten kannattaa katsoa jos sieltä löytyisi jotain. Aika sekalaista tavaraa olisi tarjolla, pahoittelen huonolaatuisia kuvia, niitäkin on valitettavasti päässyt sekaan. Muutama herkkukin on joukossa, luovun koska täytyy - ehkä haluan vain todistaa itselleni että en silti ole niin materialisti, että säilyttäisin vaatetta josta pidän, vaikka en käytäkään sitä.

Myynnissä mm.


maanantaina 16. marraskuuta 2009

Lumi

Aika aktiivinen viikonloppu takana. Perjantaina saapui ystäväni Turusta, lauantaina suuntasimme yhdessä muoti/kauneus/tervetys-messuille. Messujen jälkeen meno jatkui polttarihulinoilla, jos joku sattui näkemään minut vähän erikoisemmissa kuteissa lauantai-iltana kaupungilla, niin noudatin vain teemapukeutumista. Ilta oli kaikin puolin mahtava ja mukava, vaikka käytännön järjestelyt meinasivat pettää illanviettopaikan osalta, mutta loppupeleissä sekään ei häirinnyt ilonpitoamme mitenkään. Ruoka, seura ja ohjelma olivat kaikki kohdallaan. Kiitos tytöt, jotka olitte paikalla!

Muotimessut olivat aikamoinen pettymys, olisin jotenkin odottanut jotain mielenkiintoisempaa ja parempaa. Messuilla käyminen ei silti ollut missään nimessä turhaa, muutamia mielenkiintoisiakin juttuja tuli nähtyä ja ennen kaikkea, tein yhden erittäin mahtavan ostoksen Lumi Accessoriesin ständiltä.



Tarjolla oli kokonainen rekillinen pääosin supermarket bag-mallisia herkkuja eri väreissä, huimaan alennushintaan. Teen harvemmin tänne blogiin mitään haavelistoja, siksipä ette tiedäkään että olen juurikin tällaisesta supermarkettilaukusta haaveillut, tosin en ole osannutkaan unelmoida näin upeasta väristä. Vähän samansävyisestä, pienemmästä Lumin kirjekuorilaukusta haaveilin jo kesällä - onneksi en ostanut, sillä tämä laukku on juuri minun tarpeisiini tehty. Mulla on useampi pikkulaukku, useampi iso laukku - keskikokoiset ovat loistaneet poissaolollaan. Pehmeä, laadukas nahka, kätevä avainkoukku, ihana väri ja sopiva koko - kaikki kohdallaan.









En varsinaisesti mennyt messuille ostamaan mitään, mutta siinä vaiheessa kun unelmoimansa yli kahdensadan laukun saa kuudellakympillä, ei tarvitse jäädä hirveästi miettimään.

Lumi Accessories avaa muuten verkkokaupan 1.12.2009, eli aivan pian!

perjantaina 13. marraskuuta 2009

Kuinka pysyä tyylikkäästi lämpimänä

Tänä syksynä ilmestynyt Marimekko by Rinne-Niinikoski-mallisto on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista jutuista Marimekolta vähään aikaan. Geometriset, pelkistetyt kukkakuviot, etenkin mustavalkoisena, iskevät lujaa. Keväällä nähdessäni paloja mallistosta en ollut vielä järin innostunut, johtuen ehkä siitä, että näin nimenomaan vain niitä superkirjavia neuleita, jotka ovat mulle liian kirjavia. Ja ketä kiinnostaa keväällä villaneuleet? Kun lämpötila laskee alle nollan, alkavat paksut villatunikat tuntumaan parhaimmilta vaatteilta ikinä.

vrt. Chanelin tämän syksyn mallistosta löytyi hyvin samanhenkisiä neulevaatteita.


Pari viikkoa sitten olin Ninan kanssa Marimekon vip-illassa, missä juurikin tätä Rinne-Niinikoski-mallistoa esiteltiin, ja illan aikana oli mahdollisuus ostaa tuotteita pienellä alennuksella. En yksinkertaisesti voinut mennä kotiin tyhjin käsin sovitettuani erästä neuletta, ja nyt olen parisen viikkoa ollut tämän ehkä rakkaimman talvimekon onnellinen omistaja.

Ehkä maailman helpoin vaate. Pue se päälle, ja olet valmis. Et palele, et näytä veikko villahousulta etkä eskimolta. Voisi ehkä jopa sanoa, että trendikäs, mutta silti ajaton vaate.

Herättääkö Rinne-Niinikosken neuleet teissä mitään ajatuksia?

Kuvat style.com, finnish design shop

torstaina 12. marraskuuta 2009

Harkinnan alla

Kävimme eilen ihanan Tunnetilan Ninan kanssa Iittalan shopping-illassa katselemassa ja haalimassa fazerin herkkukonvehteja (lähinnä siis minä haalin). Tällä kertaa en ostanut mitään, mutta eräs tuote jäi mietityttämään. Se ei ollut aalto-maljakko, lasipöllö eikä Iittalan tuote ollenkaan, vaan kyseessä oli Verso Designin pöytäliina. Samanaikaisesti myös pannunalunen. Ninan kanssa totesimme että siitä saa myös upean design-vyön, kauluksen, huivin ja korun. Ja minähän jos joku olen niin heikko kaikkien tällaisten monikäyttöesineiden kanssa. Sortumisvaara.

Oikeastaan ideaan ihastuin ensimmäisen kerran jo Habitare-messuilla, missä vastaan tuli vähän erinäköinen, pidempi pöytäliina/pannualunen. En vain muista valmistajaa, kertokaa minulle jos kuulostaa tutulle? Jokatapauksessa, voi hyvinkin olla, että huoparinkula löytyy vielä joku päivä ruokapöydältäni mustana.

Toinen asia, mistä olen hetken jo ehtinyt unelmoida, on Marimekon uuden Oiva-astiasarjan pieni valkoinen teepannu. Eleettöman tyylikäs, silti söpö ja pieni. Ehkä liiankin pieni. Niin pikkuruinen, että siihen teetä mahtuu ehkä juuri ja juuri kahdelle ihmiselle.

Riittääkö kahden hengen teepannu, pitäisikö näitä myöhemmin ostaa toinen samanlainen lisää? Jollain tapaa olisi silti hienoa omistaa jotain kaunista, vaikkakin vähän epäkäytännöllistä: luxuksen tuntua arkeen. Sitäpaitsi, Finnish Design shopista tästä saisi nyt 15 % alennuksen. Ja sitäpaitsi, se sopisi hyvin tähän omistamaani Tonfisk Designin Newton sokerikermakkoon. Sitäpaitsi..

Mitä mieltä?